tiistai 28. helmikuuta 2017

Viikko 8: intiaanikukkulalla

Helmikuussa tuli juostua 352km ja 2017 vuoden kokonaismäärä on tätä kirjoittaessa 733km. Joku varmaankin kehuisi sitä liikunnalliseksi elämäntavaksi. No enpä tiedä. Liikunnan parissa vietän kyllä paljon aikaani. Esimerkiksi sunnuntaina kävin intiaanikukkulan päällä katsomassa hiihtokilpailuja.

intiaanikukkula, tuskin tarvitsee esitellä tarkemmin
Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa koska en ollut skandaalikisoissa 2001. Sen sijaan olin katsomassa kun Jari Puikkonen voitti kotiyleisön edessä kultaa ja Nykäsen Matti jäi pronssille. Silloin oli hyppääjä nimeltä Jan Boklöv. Hän tuli Ruotsista ja hyppäsi sukset oudosti harallaan. Sitä en muistanutkaan että Janne Ahonen oli jo tuolloin MM-kisassa mukana, koehyppääjänä. Yhä kehissä. Kovia jätkiä nämä Ahoset, Kasait, Okanabet ja muut.

Joskus tunnen olevani kuin juoksuvalmennuksen Jan Boklöv etsiessäni yhteyksiä polku-ultrajuoksun ja ulkojalantyylin korkeushypyn välillä. Maanantaina näitä yhteyksiä etsittiin ihan käytännössä kun minivalmennuksella oli korkeuden harjoituskisa. Sofia pääsi 122cm, Ilona 95cm ja muutkin vähintään 70cm. Tärkeintä että jokainen edes hetken ajaksi motivoitui lajiin. Minulle kertyi maanantaina 4 kilometriä juoksua.

Tiistaina minulle kertyi 16 kilometriä. Vedettiin Samin kanssa pitkästä aikaa oikea juoksutreeni 5x1000 metriä/2 minuuttia palautusta. Minun ajat ja sykkeet vedoissa 3.50/140/152, 3.40/147/159, 3.29/154/166, 3.30/158/68, 3.26/160/171. Sami veti neljännen vedon 3.23 enkä mahtanut mitään. Halusin kuitenkin voittaa viimeisen vedon. On vähän minullakin sitten vielä toivoa jostakin.

Heti treenin päälle oli keiju-ryhmää ja juoksuryhmää. Joukkuekilpailu on hyvä tapa huijata 10-13v tytöt tekemään lihaskuntotestit. Ohjelmassa oli leuanveto, puolapuuvatsat, miesten etunojapunnerrukset/30 sekuntia, 3-loikka, 3kg kuntopallon heitto, 600 metriä, reppuselkäjuoksu sekä 4 x 92,5 metrin viesti. Tuloksista voidaan mainita Neelan 10 puolapuuvatsaa ja 35 etunojapunnerrusta ja Sofian 3-loikka 8.43. Juoksuryhmässä kun ollaan niin viestitulos 60.1 sekuntia (Amanda, Aada, Neela, Sofia) sekä Aadan 600m 2.09.6 joka taisi olla enempi harjoitusluonteinen. Muut tulivat hyvin perässä. Viestissä vaihdot menivät pommiin mutta myös vaihtotapa (sukkulaviesti kapulan kanssa) on vaikea. Harkoissa edellä mainittujen lisäksi Emma, Elina, Amanda ja Eetu. Aamulla akatemiassa samalla radalla juoksivat 100m Lars 14.8, Joel 15.5 ja Liisa 15.7.

Aikavälillä 3.1. - 21.2. juoksuryhmäläiset, minivalmennusryhmäläiset ja keiju-ryhmäläiset (30) juoksivat ohjatuissa harjoituksissa yhteensä 1080km eli 36km/lapsi 50 päivän aikana. Se nyt ei vielä kerro mitään. Jos kerron että juoksuryhmän parhaat olivat 1) Eetu 93km (5,8km/harjoitus), 2) Emma 88km (5,5km/harjoitus), 3) Veikko 84km (5,3km/harjoitus), 4) Sofia 75km (4,7km/harjoitus), 5) Saaga 74km (4,6km/harjoitus), 6) Neela 66km (4,1km/harjoitus) niin se kertoo jo enemmän. Todelliset kilometrimäärät harjoitusta kohti ovat jotain muuta. Nuo on laskettu oletuksella että jokainen kävi 18 kertaa harjoituksissa mikä on vain keskiarvo.

Joka tapauksessa nämä 9-13-vuotiaat juoksevat harjoituksissa 500-700km vuosivauhdilla. Todennäköisesti he juoksevat muiden lajien harjoituksissa, koulussa ja vapaa-ajalla jonkin verran ja lisäksi vielä sulan maan aikaan selvästi enemmän niin minusta he juoksevat tässä vaiheessa ihan riittävästi, 1000-1500km vuodessa. Itse juoksin tuon ikäisenä 400-800km vuodessa. Osa myös hiihtää. Torstain koulujenvälisissä hiihdoissa tuli juoksuryhmään 8 mitalia kun koko kisassa niitä oli jaossa 24. Vain yhdellä mitalisteista on päälaji hiihto. Kisoissa oli mukana myös päälajinaan hiihtoa harrastavia oppilaita joista kaikki eivät välttämättä päässeet mitaleille mutta tärkeintä on toki harrastaa. Kaiken kaikkiaan kisassa oli 150 lasta. Kovakuntoisia juoksuryhmäläisiä suosi varmasti raskas lumikeli. Vähän niin kuin Naganossa 1998. Toki juoksuryhmässä on myös "hiihtogeeneiltään" maailman huippuja mukana, Mikkelissä kun ollaan. Mikkelin Hiihtäjät voittaa kyllä.
Ustjugov ja Niskanen intiaanikukkulan päällä, kuvaaja Antti Nisonen

Juoksuryhmäläisten "keskinäisen kisan" tuloksia on mielenkiintoista vertailla: 1) Veikko 7.19.3, 2)  Iitu 7.36.2, 3) Aada  7.40.2, 4) Eetu  8.05.4, 5) Emma 8.10.7, 6) Neela 8.25.8, 7) Elina  8.28.1, 8) Pauliina  8.44.9, 9) Annika 8.48.5

Äitini eno on muuten Oulun Tervahiihdon voittaja jostain 60 vuoden takaa. Tästäkö johtunee että miesten hiihtolajeista arvostan 50km perinteisen tyylin hiihtoa yli kaiken?

Keskiviikkona ei kuitenkaan käyty hiihtämässä vaan juostiin lamput päässä pimeällä Kovalan tiellä sekä polulla. Mukana Minna, Juuso ja Toni. Matkaa kertyi 12 kilometriä. Torstai-iltana taas minulle kertyi 5km. Teksalla hurja lumimyrsky pyyhkäisi yli rinteen. Siitä olisi saanut hienon valokuvan. Minäkin intouduin laskemaan mäen alas ylhäältä asti vaikka maa pilkisti. Rebekah oli muistanut ottaa liukurin mukaan. Teksa on entinen hyppyrimäki. Siitä on vedetty vielä minun lapsuudessani 25 metrin siivuja.
Betoni, tuomarit ja Sara Takanashi
Carina Vogt

Jäähallilla saatiin Antin Tallin talvikisat päätökseen ja oli oikeastaan mukavin tämä viimeinen kisapäivä vaikka olikin vain 6 osallistujaa. Kokonaiskilpailussa voiton korjasi joukkue Kaisan Talli, toiseksi sijoittui Voiton Jumalattaret ja pronssia sai poikajoukkue Yhtä nopea kuin Volkswagen. Tuloksia: kuntopallon (3kg) heitossa paras oli Kaisa 7.34, tyypillinen tulos kahden viikon aikana. oli 5-6 metriä ja pienillä 4 metriä. Porrasjuoksun nopein oli Elina 18.1, sitten Emma ja Jed 18.5. Viesteissä voitot menivät aika lailla ristiin. Edellä mainittujen lisäksi torstain harkoissa oli Saaga.

Perjantaina en saanut juostua kuin 3km. Lauantaina aamulla harkoissa oli Sofia. Teetin jumppaa, aitajuoksijan treeniä sekä voimaharjoituksen ensin kuntopallolla heittoja 30 x 1kg + 10 x 3kg + 6 x 5kg ja sitten 20kg tangolla nostoja. Harkoissa illalla olivat Neela ja Sofia. juostiin ensin ulkona 1 kilometri jonka jälkeen tehtiin rata ja teetin koordinaatioita + lihaskuntojuttuja (kaatolähdöt, rapukäynti, potkuhyppelyt, sivulaukat, kuperkeikkalähdöt, jatkuva3loikka + vähän muitakin juttuja) jonka jälkeen juostiin tarkkuusjuoksuna 2 x 200m 60s + 2 x 200m 50s + 2 x 200m 45s + 2 x 200m 40s + täysillä 1 x 200m Sofia 34.6 ja Neela 34.7 vai oliko se toisin päin en enää muista.. Sitten vielä omatekoisen kuivavesieste-viritelmän juoksuja 10 x 50m + loppuverkkana kartioiden poiskeruu. Yhteensä tytöillä juoksua 4km. Yhteensä 5-6km lauantain osalta, Neela oli mukana talvijuoksussa.

Minulle kertyi lauantaina 17km. Kävinhän talvijuoksussa minäkin häviämässä yli kolme minuuttia Reijolle. Lisäksi edelle ehtivät Jeremias ja Teemu. Yritin tavoittaa 6-7km välillä Jeremiasta saatuani Teemun kiinni mutta epäonnistuin. Tulos oli 41.02 ja keskisyke 157. Korkeimmillaan sain nousemaan 171. Kilometrit olivat 4.09, 3.56, 3.44, 4.14, 4.12, 3.58, 3.37, 4.34, 4.36, 4.03 ja väliajat 3km 12.19 - 5km 20.45 - 7km 28.20. Keli oli lumipöpperöä, en verrytellyt lainkaan, minulla oli tasapohjaiset liukkaat lenkkarit ja syke lienee ollut 7 lyöntiä alle anaerobisen kynnyksen mutta en mene näiden taakse lainkaan. Kunto on huono. Juoksin 4 vuotta sitten 6 minuuttia kovempaa vaikka treenitausta kahdelta edeltävältä kuukaudelta oli jokseenkin sama.

En suostu huolestumaan. Eijan kanssa käytiin loppuverryttelyllä. Oli mukava kuulla valmennettavan kuulumisia pitkästä aikaa. Eija hävisi minulle vain kaksi minuuttia ja on itseoikeutettu karhuviestijoukkueen jäsen. Joukkue tuli muutenkin valittua ja se on yhdistelmä nuoruutta ja aikuisuutta.

Sunnuntaina juoksin vain 1km koska olin siis intiaanikukkulan laella ja vähän muuallakin päin kisa-aluetta. Hauska reissu asianmukaisessa seurueessa. Nämä ovat niitä tähtihetkiä joita kelpaa muistella myöhemminkin. Tunnelma oli kova kun Iivo lähti ylämäen lopussa tavoittamaan Iverseniä. En osannut olla edes pettynyt lopputuloksesta, jo pelkästään se oli voitto kun sai olla rinteessä seuraamassa suomalaisen mieshiihdon uutta nousua.

Musti tarkkailuasemissa
Ingemarsdotter ja Weng
Olin jotenkin yllättynyt kun kotona mittasin kansalaisen karttapaikasta intiaanikukkulan korkeuden. Se on vain 40 metriä, näyttää paljon isommalta ja on tosi jyrkkä. Meidän Tornimäki on 55 metriä. Ei ihme että Mikkelin Hiihtäjät ennen pärjäsi kun he hiihtivät aina Tornimäen päälle. Pitäisi alkaa juosta enemmän nousuja. Viikon 9 tiistaina juoksin matolla ja väänsin nousun 16 prosenttiin mutta siitä enemmän seuraavassa postituksessa. Nyt ollaan vielä viikossa 8 jolla kertyi yhteensä juoksua 58 kilometriä. Kerralla juostuna olisi toki miehekäs lenkki mutta kun ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti